Katsastus on autonomistajalle aina jännittävä hetki. Vaikka auto tuntuisi olevan kunnossa, voi ikäviä yllätyksiä silloin tällöin löytyä. Pahimmillaan riittävän vakava vika voi johtaa jopa ajokieltoon, jolloin auto jää katsastusasemalle odottelemaan korjaamolle hinausta. Katsastaja voi myös harkintansa mukaan myöntää autolle siirtoluvan, mutta silloinkin auto on ajettava suoraan korjaamolle suurta varovaisuutta noudattaen, mahdollisesti vain tiettynä ajankohtana. Lievemmissä vikatapauksissa tuomiona on korjausta ja jälkikatsastusta vaativa hylkäys. Kaikkein pienimmät, mahdollisesti jopa itse korjattavissa olevat viat voidaan kuitata korjauskehotuksella, joka nimensä mukaisesti ei vaadi edes jälkikatsastusta. Tässä artikkelissa esitellään 5 yleisintä syytä sille, miksi autosi ei mene katsastuksesta läpi.
Traficomin katsastustilastot kuvaavat Suomen autokannan kuntoa
Katsastustilastoja ylläpitää liikenne- ja viestintävirasto Traficom. Tilastoista selviävät katsastus- ja hylkäysmäärät jopa yksittäisen automallin tarkkuudella. Tilastot antavat paljon hyödyllistä tietoa Suomen autokannan kunnosta ja yleisimmistä vioista. Vuonna 2018 tehdyn lakimuutoksen jälkeen vaikutukset näkyvät ensimmäistä kertaa vuoden 2019 tilastoissa, joten viimeisin raportti on myös ensimmäinen kattava selvitys tiukentuneiden arvosteluperusteiden vaikutuksista hylkäysmääriin.
Karkeasti voidaan todeta, että alle 8-vuotiaiden autojen hylkäysmäärät ovat laskussa. Tämä voi johtua esimerkiksi uusien autojen kattavista huolto- ja takuuohjelmista ja niiden tunnollisesta noudattamisesta. Hylkäyksen todennäköisyys kasvaa auton iän myötä, ja 10 vuoden rajapyykki on selkeä jakaja, sillä sitä vanhemmissa autoissa hylkäysmäärät nousevat selkeästi. Toki vanhempia autoja myös katsastetaan useammin, sillä yli kymmenvuotiaat autot pitää katsastaa vuosittain. Kymmenvuotiaista autoista hylätään jo useampi kuin joka viides, ja keskimäärin kaikista autoista viime vuosina noin 26-27 prosenttia.
Yleisimmät viat katsastuksessa ovat samat vuodesta toiseen
Traficomin tilastossa ei kaikkia vikoja eritellä yksittäisen osan tarkkuudella, vaan tilasto kertoo suurinpiirtein missä vika sijaitsee. Tämän vuoksi asiasta kiinnostuneen kannattaa tutustua myös erimerkiksi katsastusketjujen julkaisemiin tietoihin. Listasimme alle Traficomin tilastojen ja katsastusasemien kertomien tietojen perusteella yleisimmät viat.
1. Eniten hylkäyksiä katsastuksessa tulee etuakseliston takia
Yleisin hylkäyskohde on etuakselisto. Välys alatukivarsien pallonivelessä on yleisin yksittäinen hylkäyksen syy. Merkillepantavaa on se, että Traficomin luokittelussa myös eturenkaat kuuluvat etuakselistoon, joten esimerkiksi liian vähäinen urasyvyys tai talvirenkaiden liian alhainen nastojen määrä näkyvät tilastoissa etuakseliston vikoina. Renkaat ovatkin yleinen hylkäyksen syy, sillä ne ovat auton turvallisuuden kannalta hyvin keskeisessä roolissa. Urasyvyys mitataan lahjomattomalla mittarilla, eikä sen mittaustuloksessa ole tulkinnanvaraa vaan seurauksena on hylkäys mikäli määrätyt arvot eivät täyty. Siksi renkaiden kunto on hyvä tarkastaa itse ennen katsastusta urasyvyysmittarilla, jollaisen saa muutamalla eurolla. Kyseessä on siis pieni investointi verrattuna huonojen renkaiden aiheuttamaan turvallisuusriskiin, sillä onhan renkaiden syytä olla kunnossa ensisijaisesti matkustajien terveyttä eikä katsastusta varten.
2. Jousitus ja iskunvaimennus ovat yleinen syy hylkäykselle
Toiseksi yleisin vikatyyppi ovat jousitus- ja iskunvaimenninviat. Käytännössä tämä tarkoittaa yleensä katkenneita jousia tai liian heikkotehoisia iskunvaimentimia. Jousen katkeaminen voi kuulostaa dramaattiselta, mutta sitä ei kuljettaja välttämättä edes huomaa. Sekä jousien että iskunvaimentimien tapauksessa on myös syytä huomata, että katkennut jousi tai liian heikkotehoinen iskunvaimennin vaikuttaa usein myös saman akselin toisen puolen vastaavaan osaan, sillä rasitus muuttuu epätasaiseksi. Siksi jouset ja iskunvaimentimet tulisikin vaihtaa pareittain. Tämä on suositeltavaa myös siksi, että niiden elinkaari on joka tapauksessa melko samanpituinen – kun yksi osa tulee tiensä päähän, ei sen vastinparillakaan ole enää paljon kilometrejä jäljellä, mikäli osat ovat olleet autossa yhtä kauan.
3. Käyttöjarru on kriittinen osa turvallisuutta ja se tutkitaan katsastuksessa tarkasti
Jarrujärjestelmät ovat renkaiden tapaan turvallisuuden kannalta oleellisimpia tutkimuskohteita autossa ja siksi nekin käydään läpi tarkasti. Käyttöjarru onkin kolmanneksi yleisin syy hylkäykselle. Yleisimpiä käyttöjarrun rakenteellisia vikoja ovat jarruletkujen murtumat ja liian ohuet jarrulevyt. Jarrujärjestelmän osalta myös kriteerit tiukentuivat vuoden 2018 lakimuutoksen myötä, kun uusina kohteina arvosteluperusteisiin lisättiin jarrunestesäiliön korkin puuttuminen ja jarrunesteen likaisuus tai saostuneisuus. Lisäksi jarrunestevuotojen tapauksessa perusteita tiukennettiin vielä siltäkin osin, ettei niistä enää selviä hylkäyksellä vaan seuraus on aina ajokielto.
4. Seisontajarrun dynamometritesti voi johtaa ajokieltoon
Seisontajarru on yksi niistä katsastuskohteista, joiden läpäisyvaatimuksia tiukennettiin vuoden 2018 lakimuutoksella. Ennen tehottomasta tai toispuoleisesta seisontajarrusta selvisi hylkäyksellä, mutta nykyään tarpeeksi alhaisesta jarruvoimasta seurauksena on ajokielto. Seisontajarrun dynamometritesti on siis neljänneksi yleisin syy hylkäyksille katsastuksessa. Seisontajarrun osalta hyväksyntään vaaditaan vähintään 16% kokonaisjarruvoimaa auton kokonaismassasta, elleivät pyörät lukkiudu. Alle 16% jarruvoima johtaa hylkäykseen ja alle 8% jarruvoima ajokieltoon.
5. Käyttöjarrun dynamometritesti on myös entistä tiukempi
Jos on seisontajarrun dynamometritesti autolle armoton, niin sitä on myös käyttöjarrulle tehtävä vastaava testi. Hylkäykseen johtavat yleisimmin etu- ja takajarrun poikkeavat jarruvoimat sekä liian suuri jarruvoimien ero samalla akselilla. Vuoden 2018 lakimuutos tiukensi tämänkin osa-alueen kriteereitä, sillä yli 50% ero ohjaavan, etummaisen akselin pyörillä johtaa nykyään ajokieltoon entisen hylkäyksen sijaan. Yli 30% ero puolestaan johtaa hylkäykseen, samoin kuin jarrun painamiseen nähden epätasaisesti tai viiveellä kasvava tai samassa pyörässä yli 30% hajonnalla vaihteleva jarruvoima.
Katsastukseen voi mennä turvallisin mielin huoltamalla auton etukäteen
5 yleisintä syytä miksi autosi ei mene katsastuksesta läpi, ovat kaikki vältettävissä! Mikäli ei halua ottaa riskiä hylkäyksestä tai jopa ajokiellosta, voi auton kunnosta varmistua esimerkiksi viemällä auto kuntotarkastukseen ennen katsastusta. Uusi laki myös mahdollistaa katsastuksen milloin vain katsastusvälin aikana, joten katsastuksen voi hoitaa helposti esimerkiksi määräaikaishuollon jälkeen tai jopa samalla käynnillä. Helppo toimenpide ennen katsastusta ovat myös renkaiden kunnon tarkastus joko silmämääräisesti tai urasyvyysmittarilla. Alusta-, jarru- ja monet muut viat on mahdollista huomata keskittymällä tunnustelemaan ja kuuntelemaan auton käyttäytymistä ajossa. Oudot äänet, ohjauksen vetely ja tietenkin kojelaudassa loistavat varoitusvalot ovat oireita, jotka kannattaa tarkastaa ensi tilassa jo yleisen turvallisuudenkin vuoksi – sen edistäminenhän on katsastuksenkin tarkoitus.
