Katsastuslaki muuttui vuonna 2018, ja sen seurauksena auton katsastus on toisaalta entistä joustavampaa. Toisaalta myös katsastuskriteerit tiukkenivat, ja katsastaja voi lakimuutoksen jälkeen määrätä auton ajokieltoon aiempaa herkemmin. Muuttunut katsastuslaki on aiheuttanut keskustelua ja huoltakin autoilijoiden keskuudessa, ja uudesta laista on liikkunut jonkin verran myös harhaluuloja. Katsotaanpa siis tarkemmin mistä muuttuneessa laissa on kysymys.
Katsastuslaki muuttui EU-direktiivin mukana
Lakimuutos juontaa juurensa silloisen hallituksen pyrkimykseen purkaa etenkin kansalaisten elämää ja liiketoimintaa hankaloittavaa sääntelyä. Kun EU:n katsastusdirektiivi muuttui, tarkasteltiin Suomessa uusiksi myös paikallista katsastussäännöstöä. Suomalainen järjestelmä erosi joiltain osin melko suurestikin direktiivistä, joten muutokset ovat joiltain osin melko tuntuviakin. Esimerkiksi joitakin Suomessa katsastettavaksi määrättyjä ajoneuvoluokkia ei EU-tasolla velvoitettu katsastettavaksi, kun taas tietyt ajoneuvoluokat eivät ennen lakimuutosta kuuluneet katsastusvelvollisuuden piiriin.
Auton katsastusväli muuttui tiheästä lähemmäs eurooppalaista mallia
Ennen vuoden 2018 lakimuutosta voimassa ollut laki oli huomattavasti EU-direktiiviä tiukempi varsinkin auton katsastusvälin suhteen. Tätä kuvaa hyvin esimerkiksi vertailu 14 vuoden ikäisen auton katsastuskertojen määrästä: direktiivin mukainen katsastusväli edellyttäisi, että auto on katsastettu historiansa aikana kuusi kertaa. Kuitenkin Suomen paikallisen sääntelyn tuloksena 14 vuoden aikana auto täytyi katsastaa peräti 11 kertaa. Perustelut katsastusvälin harventamiselle EU-direktiivin nojalla olivat siis selkeät.
H3 Katsastusväli harveni ja muuttui entistä joustavammaksi
Ennen lakimuutosta Suomessa noudatettiin 3/2/1-mallia, jossa uusi auto piti katsastaa ensimmäisen kerran kolmen vuoden päästä käyttöönotosta, sitten kahden vuoden päästä edellisestä katsastuksesta ja tämän jälkeen vuoden välein. Toisin sanoen jo kuusivuotias auto piti katsastaa vuosittain. Uusi laki on mallia 4/2/2/2/1, eli ensimmäinen katsastus täytyy tehdä vasta neljännen vuoden päätteeksi. Tämän jälkeen katsastus on tehtävä kahden vuoden välein kunnes käyttöönotosta on kulunut 10 vuotta, minkä jälkeen siirrytään vuoden katsastusväliin.
Rullaava katsastusväli helpottaa katsastuksen ajoittamista
Kenties suurin yksittäisen autoilijan elämää helpottava muutos on katsastusvälin muuttuminen rullaavaksi. Aiemmin käytössä ollut kiinteä katsastusaika poistui käytöstä, ja käytännössä auton saa katsastaa milloin vain auton iän velvoittaman määräajan sisällä edellisestä katsastuksesta. Esimerkiksi yli 10 vuoden ikäinen auto on siis katsastettava vuoden sisällä edellisestä katsastuksesta, mutta ajankohdan saa itse valita. Tämä mahdollistaa vaikkapa juuri ennen auton myyntiä tai huollon yhteydessä tehtävän katsastuksen, siinä missä ennen piti odottaa rekisteriotteessa määritettyä ajankohtaa. Käytetyn auton osto varsinkin yksityishenkilöltä sisältää epävarmuutta auton kunnosta, mutta juuri tehty katsastus pienentää tätä riskiä. Hyötyjinä ovat molemmat osapuolet, sillä ostaja voi ostaa auton hieman turvallisemmin mielin ja myyjä voi saada paremman hinnan juuri katsastuksen läpäisseestä autosta.
Arvosteluperusteet katsastuksen läpäisyyn tiukentuivat
Katsastusvälin harveneminen ja joustavuus helpottavat autoilijan elämää, mutta toisaalta lakimuutos toi myös katsastuskriteereihin joitakin tiukennuksia. Osana uutta lakia nimittäin päivitettiin liikenteen turvallisuusvirasto Trafin määräys ajoneuvojen määräaikaiskatsastuksen arvosteluperusteista, jotka käytännössä määrittävät reunaehdot auton kohtalolle katsastuskonttorilla. Muuttuneet arvosteluperusteet ovat aiheuttaneet jopa huolta autoilijoissa, sillä muutos antoi katsastusasemalle mahdollisuuden määrätä autolle ajokieltoa tilanteissa, joista ennen selvisi hylkäyksellä ja auton sai ajaa vielä korjaamolle tai kotiin odottamaan korjausta ja jälkikatsastusta. Käytännössä kuitenkin ajokieltoa määrätään vain todella vaarallisten vikojen kohdalla, ja suurin osa vioista johtaa edelleen korjauskehotukseen tai hylkäykseen.
Korjauskehotus, hylkäys vai ajokielto?
Arvosteluperusteet ovat tiukentuneet kautta linjan, lievennyksiä säännöstöön ei tehty ainuttakaan. Vioista joista ennen selvisi korjauskehotuksella voi nyt tulla hylkäys ja vastaavasti ennen hylkäykseen johtavat viat voivat nykyään olla peruste ajokiellolle. Käytännössä uusia ajokiellon mahdollistavia vikoja ovat renkaiden riittämätön urasyvyys, näkökenttää merkittäväsi haittaamat tuulilasivauriot ja jarrujen sekä käsijarrun liian heikko teho tai liian suuri epätasapaino. Myös jarrunestevuodot aiheuttavat nykyään aina ajokiellon, kun ennen niistä on voinut seurata joko ajokielto tai hylkäys. Arvosteluperusteisiin on tullut myös kokonaan uusia kohteita, kuten jarrunestesäiliön korkin puuttuminen ja jarrunesteen saostuneisuus, joista seuraa suoraan hylkäys.
Korjauskehotuksesta hylkäykseksi muuttuvat uuden lain myötä esimerkiksi erilaiset akkuviat sekä puutteet heijastimissa ja nopeusmittarissa. Myöskin erilaiset valoihin liittyvät viat tulkitaan hylkäyksen arvoisiksi: nykyään hylkäys tulee puuttuvasta rekisterikilven valosta, saman puolen toimimattomasta lähi- ja ajovalosta sekä led-valoissa yli kolmasosan ledeistä ollessa toimimattomia.
Ajokieltokaan ei välttämättä estä auton siirtoa korjaamolle
Ajokielto on katsastusasema järein keino, mutta sekin voi sallia ajoneuvon siirron ajamalla korjaamolle. Tässä valta on annettu ennen kaikkea katsastajalle, joka voi antaa luvan siirtää autoa korjattavaksi ja takaisin jälkikatsastukseen mikäli näkee sen turvalliseksi. Käytännössä siirtolupa kuitenkin sallii vain auton siirtämisen sovittuna ajankohtana sovittuun paikkaan, eli korjaamisen kanssa ei voi viivytellä. Korjauksesta voi kuitenkin ensin sopia korjaamon kanssa ja varata siirtoajan vasta sitten, joten ennen katsastusta ei asiaa välttämättä tarvitse suunnitella. Mikäli haluaa pelata varman päälle, kannattaa katsastus suorittaa saman katon alla liikkeessä, jossa on myös autokorjaamo. Näin mahdolliset viat saa heti korjattua, mikä toki on suositeltavaa vaikka vika olisi pienempikin eikä aiheuttaisi ajokieltoa.
Pakokaasumittaus ei ole enää pakollinen
Autoilijan elämää helpotti myös pakokaasumittauksen siirtyminen historiaan alle 10-vuotiaiden bensa- ja 1.9.2016 jälkeen käyttöönotettujen dieselautojen osalta. Näitä vanhempiin autoihin päästömittaukset tehdään edelleen vanhaan malliin. Mittauksen poistuminen tietenkin säästää hieman rahaa, mutta vähentää myös esimerkiksi dieselautojen rasitusta moottorille raskaan savutusmittauksen jäädessä pois. Kokonaan päästöjen valvonnasta ei tietenkään luovuta, vaan jatkossa päästöviat tutkitaan auton omasta OBD-järjestelmästä ja sen vikakoodeista. Vikahistorian ohella myös viasta ilmoittava merkkivalo johtaa hylkäykseen.
Käytännön vaikutukset tieliikenteeseen ja katsastusalalle
Muutoksella pyrittiin vähentämään byrokratiaa ja siirtymään lähemmäs eurooppalaista mallia. Tarkoitusperät kuulostavat hyviltä, mutta toisaalta on selvää, että katsastusten kokonaismäärän väheneminen heikentää katsastusasemien kannattavuutta. Muutokset toki näkyvät tilastoissa ja katsastusalalla pienellä viiveellä, mutta joitakin päätelmiä lakimuutoksen seurauksista voidaan jo tehdä.
Kuluttajalle katsastuslain muutos toi lähinnä hyötyjä ja joustavuutta
Merkittävimmät uudistukset kuluttajan kannalta liittyvät katsastusajankohdan muuttumiseen sekä katsastuksen uusiin arvosteluperusteisiin. Alle 10-vuotiaan auton omistaja säästää vaivaa ja rahaa harventuneen katsastusvälin ansiosta. Myös päästömittauksen poistuminen helpottaa elämää. Vaikutukset eivät kuitenkaan ole suuria, sillä säästö on joitakin kymmeniä euroja vuodessa. Toisaalta positiivista on, että ainakaan pahimmat pelot lakimuutoksen myötä tapahtuvasta katsastushintojen noususta eivät näytä käyneen toteen. Rahansäästöä suurempi hyöty lienee rullaavan katsastusvälin antama vapaus katsastaa auto esimerkiksi huollon tai myynnin yhteydessä.
Kuluttajan kannalta radikaalein muutos on entistä helpommin autolle napsahtava ajokielto, joten mikäli oman auton kunto epäilyttää, kannattaa vakavat viat hoitaa kuntoon suosiolla jo etukäteen. Katsastuksessa langetettujen ajokieltojen määrä nousi lakimuutoksen yhteydessä äkillisesti. Aiempiin arvosteluperusteisiin tottuneet autoilijat eivät välttämättä ole osanneet odottaa entistä tiukempaa seulaa, vaan uuteen lakiin sopeutuminen vie aikansa. Onneaan ei kannata lähteä katsastusasemalle kokeilemaan, sillä ajokieltoon määrätyn auton siirto ja korjaaminen on monin verroin vaivalloisempaa kuin vikojen korjaaminen jo ennen katsastusta. Riskiä voi vähentää myös katsastamalla auton toimipisteessä, jossa on korjaamo saman katon alla.
Katsastusala on lakimuutoksen suurin kärsijä
Katsastusalaan lakimuutos iski kuluttajaa kovemmin. Katsastusvälin harveneminen vähentää katsastusten kokonaismäärää merkittävästi, minkä seurauksena konttoreiden kannattavuus kärsi ja katsastajia lomautettiin tai irtisanottiin. Toisaalta vanhoihin katsastusväleihin verrattuna erilaisessa rytmissä toteutettavat uudehkojen autojen katsastukset aiheuttavat haastetta, sillä kolmannen vuoden sijaan neljännen vuoden aikana tehtävät ensikatsastukset eivät kerry konttoreille vanhaan tahtiin vaan vuosittaiset katsastusmäärät vaihtelevat, mikä vaikeuttaa tarvittavan työvoiman määrän mitoitusta. Koska lakimuutos on verrattain tuore, ei sen kaikkia vaikutuksia voi vielä arvioida luotettavasti.
Ennen lakimuutosta määräaikaiskatsastuksia tehtiin vuodessa noin 2,7 miljoonaa, jonka ennakkoon arveltiin pienenevän lakimuutoksen myötä noin 400 000:lla. Tämän lähes 15% supistumisen pelättiin jättävän jopa kolmanneksen katsastajista työttömiksi. Katsastusalan toimijat ja ammattiliitto ovatkin valitelleet lakimuutoksen negatiivisia vaikutuksia asiakasmääriin, jotka ovat johtaneet jopa joidenkin asemien sulkemiseen. Alan kehitystä seuraavan Traficomin vuoden 2019 tilastojen mukaan kokonaismäärä ei kuitenkaan ole laskenut, vaan siinä näkyy jopa pientä nousua. Toisaalta esimerkiksi markkinajohtaja A-Katsastuksen aloittamat, lukuisiin irtisanomisiin johtaneet yt-neuvottelut kertovat siitä, että alueellisesti ja yksittäisten toimijoiden kannalta vaikutukset ovat todellisia.
Heikentääkö katsastuslain muutos liikenneturvallisuutta?
Auton katsastus muuttui ja liikenneturvallisuuden heikkeneminen oli yksi peloista, joita väläyteltiin ennen lakimuutoksen voimaantuloa. Äkkiseltään voisikin kuvitella, että harvempi katsastusväli johtaa suurempaan määrään vikoja, jotka olisi havaittu nopeammin vanhanmallisella, tiheämmällä katsastusaikataululla. Lakimuutosta kuitenkin perusteltiin sillä, että uusien autojen huolto-ohjelmaa noudattamalla auton tulisi pysyä melko hyvässä kunnossa elinkaarensa ensimmäisten vuosien aikana. Vikojen yleistyminen kulkee vahvasti käsi kädessä auton iän kanssa, ja kymmenen vuoden iän ylittäneet autot alkavat vikaantua selvästi uudempia enemmän. Niinpä yli kymmenen vuotta vanhat autot on edelleenkin katsastettava vuosittain. Tältä kantilta teille ei siis liene luvassa kovin dramaattista huonokuntoisten autojen lisääntymistä. Oma kysymyksensä on, jääkö autoja katsastamatta tahattomasti autoilijoiden totutellessa muuttuneisiin katsastusväleihin. Toistaiseksi ei ole nähty selkeitä merkkejä katsastuslakimuutoksen vaikutuksesta liikenneturvallisuuteen.
